Roiva-nimestä
Roivas on pellavan valmistukseen liittyvä vanhakantainen sana. Valmistusprosessi pellolta kerätystä kasvista valmiiksi kuiduksi oli monivaiheinen ja työläs prosessi. Käsittelyn yhdessä vaiheessa kuivatut pellavarret koottiin vihkoihin ja edelleen suuremmiksi nipuiksi eli roivaisiin liotusta varten. Lopullisena tavoitteena oli valmistaa lankaa kankaan ja vaatteiden valmistukseen. Mielenkiintoista on, että vironkielessä on edelleen säilynyt sana rõivas. – Se tarkoittaa vaatetta.
Sukunimeksi Roivas on sopinut sellaisenaan. Lisäksi siitä on saatu helposti kaksi muuta versiota nen-päätteellä. Wikipedia selittää asiaa näin:
” Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen, kuudenneksi yleisin Hämäläinen ja yhdeksänneksi yleisin Heikkinen ovat vanhoja itäsuomalaisia sukunimiä. Tosin naisten kohdalla johdin -nen saatettiin korvata johtimella tar-/-tär. Itäsuomalainen nainen vanhastaan piti avioituessaankin oman sukunimensä. Esim. Korhosen tyttärestä tuli Korhotar, ja tämä nimi säilyi hänen avioituessaankin. Eräissä -nen-loppuisissa itäsuomalaisissa sukunimissä päätteen edeltä i putosi ajan saatossa pois.”
Sukunimeä on ennen käytetty myös talon ja maatilan nimenä. Yhtä lailla se on kelvannut myös paikkakunnan nimeksi. Rovaniemeltä Inariin päin ajettaessa vastaan tulee Roivaisten kylä n. 6,5 km Vuotson eteläpuolella. Sukunimen oikea muoto ei ole ollut selvillä Maanmittaushallituksen kartan tekijällä, koska nimi on kirjoitettu yhdellä i-kirjaimellä. Sen sijaan Googlen kartta tietää nimen oikein.
Järin suuri tuo Roivaisten kylä ei ole – vain yksi talo ja sekin on autio. Mikähän lienee talon historia?
