Suvun historia
Suvun historiasta on tutkittua ja kirjattua tietoa. Tutkimuksen aloitti Aimo Roivas vuonna 1985 ja seuran perustamiskokouksessa 11.7.1992 Polvijärven Huhmarissa hänellä oli tutkittuna suvun historia kantaisään Niilo Roivaiseen (Nicolaus Petri Roiva) saakka, joka oli Iisalmen ensimmäinen kirkkoherra.
Iisalmen maaseurakunnan historian mukaan, "Iisalmen ensimmäiseksi kirkkoherraksi Viipurin piispa Elimaeus määräsi Niilo Pietarinpoika Roivan eli Roivaisen. Kirkkoherra Roivainen (s. noin 1590) oli ollut Juvan kappalaisena 1615/16 ja lienee saapunut viran hoitoon Iisalmeen jo ennen seurakunnan perustamisvuotta". Ajan tavan mukaan kirkollisissa viroissa nimi kirjoitettiin latinaksi Nicolaus Petri Roiva. Voudin ja läänintileissä käytettiin etupäässä ruotsia, ja nimi kirjoitettiin muotoon Nils Peersson. Suomenkieltä ei näinä aikoina vielä kirjoitettu, mutta puhuttaessa nimi oli Niilo Pekan-, Pietarin- tai Petterinpoika Roiva. Niilo Pietarinpojan vanhemmista ei ole löytynyt tietoa. Nimikirjoituksen perässä käyttämänsä kirjaimet W.C. merkitsevät tutkijoiden mukaan hänen käyneen koulunsa Viipurissa ja olleen sieltä päin.
Oikeuden pöytäkirjoista hänet tavataan nimellä Roivainen (Roifvainen). Savon historia mainitsee Niilo Pietarinpojan olleen Mikkelin kappalaisena vuonna 1617, jolta ajalta oleva sinetti on kansallismuseossa. Näöllään se ei kuitenkaan anna viitettä asiaan.
Nicolaus Petrin kunniaksi on tehty metallinen muistolaatta, jonka seura kiinnitti 18.7.2005 Iisalmen vanhan kirkon ovenpieleen.
