Suvun historia

Suvun historiasta on tutkittua ja kirjattua tietoa. Tutkimuksen aloitti Aimo Roivas vuonna 1985 ja seuran perustamiskokouksessa 11.7.1992 Polvijärven Huhmarissa hänellä oli tutkittuna suvun historia kantaisään Niilo Roivaiseen (Nicolaus Petri Roiva) saakka, joka oli Iisalmen ensimmäinen kirkkoherra. 

Iisalmen maaseurakunnan historian mukaan, "Iisalmen ensimmäiseksi kirkkoherraksi Viipurin piispa Elimaeus määräsi Niilo Pietarinpoika Roivan eli Roivaisen. Kirkkoherra Roivainen (s. noin 1590) oli ollut Juvan kappalaisena 1615/16 ja lienee saapunut viran hoitoon Iisalmeen jo ennen seurakunnan perustamisvuotta". Ajan tavan mukaan kirkollisissa viroissa nimi kirjoitettiin latinaksi Nicolaus Petri Roiva. Voudin ja läänintileissä käytettiin etupäässä ruotsia, ja nimi kirjoitettiin muotoon Nils Peersson.  Suomenkieltä ei näinä aikoina vielä kirjoitettu, mutta puhuttaessa nimi oli Niilo Pekan-, Pietarin- tai Petterinpoika Roiva. Niilo Pietarinpojan vanhemmista ei ole löytynyt tietoa. Nimikirjoituksen perässä käyttämänsä kirjaimet W.C. merkitsevät tutkijoiden mukaan hänen käyneen koulunsa Viipurissa ja olleen sieltä päin.

Oikeuden pöytäkirjoista hänet tavataan nimellä Roivainen (Roifvainen). Savon historia mainitsee Niilo Pietarinpojan olleen Mikkelin kappalaisena vuonna 1617, jolta ajalta oleva sinetti on kansallismuseossa. Näöllään se ei kuitenkaan anna viitettä asiaan.

Nicolaus Petrin kunniaksi on tehty metallinen muistolaatta jonka seura kiinnitti 18.7.2005 Iisalmen vanhan kirkon ovenpieleen. 

 



 

Tästä pääset seuraamaan seuran Facebook-sivuja.

Aira Roivaisen historiablogi Pohjois-Savosta, Siilinjärveltä ja Pöljältä: Hajamietteitä Pöljältä

Puheenvuoro Lahden sukukokouksessa 2021:

Punaisten puolella taistelleiden/osallisiten Roivas-Roivainen-Roivanen suvun jäsenten kohtaloita valtiorikosoikeuden asiakirjojen valossa

Puheenvuoro Tikkurilan sukukokouksessa 2022:

Missä vika, kun suksi ei luista - näkökulma ylisukupolviseen traumaan

Puheenvuoro sukutapaamisessa Siilinjärven Pöljällä 2024

Savutupien kansan elämää Pohjois-Savossa 1800-luvulla tuomiokirjojen valossa

Sukututkimuslinkkejä 

Kaisa Kyläkoski: Sukututkijan loppuvuosi

Terho Asikainen: Entisaikaan Itä-Savossa

Värikkäitä ja eläviä tarinoita Suomesta ovat kirjoittaneet Santeri Ivalo ja Kyösti Wilkuna  teoksessaan Suomalaisia sankareita II

Suomen sota 1808 – 1809 liittyy sukumme historiaan suvun mailla käydyn Koljonvirran taistelun kautta. Siitä Runeberg kirjoitti tunnetun kansallisromanttisen kuvauksen. Iisalmen seudun paikallisväestön kannalta kyseessä kuitenkin oli ankarien kärsimysten vaihe, joka sotakuvauksissa on unohdettu. Nyt näitä siviiliväestön kokemuksia ja sopeutumista on tutkinut Jaana Luttinen väitöskirjassaan Miltä mielessä tuntui, sitä ei arvaa kukkaan. Sieltä paljastuu, että myös Roivaiset olivat kovia kokeneiden joukossa.